Tyhjä tai täysi

Ystävä kävi kylässä turisti muassaan. Rutinoidusti esittelimme saunan (tää on nyt remontissa), puuvajan (keväällä tehtiin näitä klapeja mut ne on nyt vielä tuossa), verstaan (tääl on nyt kauhee kaaos, kun tuo vanha verstas...), talon (tuonne suuntaan se laajennus sitten tulisi), pellot (mitenköhän tuo ruis puidaan) ja metsät (puita sais taas karsia). Kierroksen lopuksi ystävä sanoi, että hänellä tulee meillä aina sellainen olo, ettei itse saa mitään aikaan. Että näinkin päin! Luulin, että me olemme ainoat, jotka eivät ehdi ja jaksa. Aikaansaaminen on katsojan silmässä.

Muiren markilla II

Elämysmatka Seinäjoen asuntomessuille on takana. Tottapa tuon kesti, kun oli kattottavaa oikeen asiookseen. Seinä- ja kattomateriaaleja, keittiöitä. Hypistely asuntomessuulla on vähä rajootettua, mutta tunnelmaan pääsöö.

Olimme 43:sta kohteesta ruksanneet 14 huushollia. Niidenkin kanssa tuli hiki. Pari-kolme oli kivaa, joista saimmekin ideoita. Oikea bloggari olisi filmannut känny kuumana, mutta onhan niissä virallisissa katalogeissa hyviä otoksia. Saimme hakemiamme materiaali-ideoita, mm. saviseinä kuulosti varsin ketterältä ratkaisulta, jos ei halua paneloida, mutta kipsilevykään ei lämmitä. Tätä vanhaa tuttua ihmeainetta löytyi kohteesta Nuuka. Hieno oli myös kaupan oleva Kotola, CLT-kompleksi, joka on valmistajan talopaketti. Jos en olisi jo upoksissa tässä omassa prokkiksessa, saattaisin harkita. Viiren sentin pinkka esitteitä jäi kätehen, notta ei hukkareissu.

Kuten oli puhe, ilman muuta -kohde oli pohjalaistalo Kitinojalle kehittyvässä pohjalaistalokylässä. En siis puhu messujen "pohjalaistalokeskittymästä", jossa ei ollut muuta pohjalaista kuin ikkunarivit ja punainen väri. Tämä oikea pohjalaistalo antoi myös monta käytännön vinkkiä, joskin sisustus oli mykistävän autenttinen ja siten hieman museaalinen meikäläisen makuun. Pääasia kuitenkin, että materiaalit ovat oikeita ja tunnelma hyvä. Ennen kuin menet messuille, käy siellä.

Pohjalaistaloasiaa:
http://koskenrannalta.blogspot.fi
http://italianpunainenparitupa.blogspot.fi
http://vaniljanvalkoista.blogspot.fi

Katselee kirkkojen kuvia, vaikka asuintaloa rakentaa

En ole ollut erityisen innokas jahtaamaan ideoita internetistä, mutta muodonmuutos mobiilimammaksi on tehnyt muutoksen. Tosin ikkuna maailmaan on kapea, pari arkkitehtuuritiliä on seurannan alla, mutta senkin kuvaston alle on tukehtua.

Kieltämättä joskus läikähtää kaiho/kateus, etten asu lämpimässä maassa, jolloin rakentaminen olisi helpompaa ja voisi unohtaa eristeet ja rakennusmääräysbyrokratian. Mielestäni en silti haikaile mahdottomia vaan poimin parhaat ja meille sopivat palat.

Tällä hetkellä erityistarkkailussa ovat päätykolmiot ja keittiöt.
 

Tanskalainen lattia – osa 3

On se ihana. Otin asiakseni kuurata lattian kahdesti vuodessa, joulun ja juhannuksen jälkeen. Joku ehkä kuuraisi juhlapyhiksi, mutta silloin on totisesti muutakin tekemistä. Tämä oli kolmas kerta, kun kuurasin lattian. Nyt siinä oli entistä enemmän läiskiä. Tofu Kääk -kastikkeen lisäksi vauvan puklua ja pissaa litroittain, tuhansia legohakkausjälkiä. Iskuille ei tietenkään mitään mahda, mutta esittelen tässä pienen ihmeen. Vaikka kuva näyttää photoshopatulta se ei ole, marjamehu todellakin lähti lattiasta, vaikka näytti imeytyneen petsin lailla. Kiitos suopakuurauksen. (Sänky on vielä operoimatta.)

Lue myös, miten käsittely tapahtuu, osa 1  ja miltä lattia tuntui pienen ajan kuluttua, osa 2.

Muiren markilla

Saa nauraa! Tässä tutkimme messukatalogeja – siis kahta synkronoidusti – ja merkitsemme mitkä kohteet kiinnostavat. Hyvää on se, että meitä kiinnostavat samat kohteet. Huonoa se, että lista on melko lyhyt. Muistan käyneeni kerran asuntomessuilla ja jotenkin järkyttyneeni. Siitä on niin kauan, etten muista miksi. Nyt uusi yritys. Must on off-kohde Kitinojan perinnekylässä. Haluan nähdä myös kalusteeseen integroidun lautasen lämmittimen. Se kun on päässyt Työtehoseuran valintoihin. Tiedä vaikka uuteen keittiöömme tulisi sellainen.

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Kyllähän se häjyltä tuntui myöntää, ettei jaksa heti perään toista remonttikesää. Vaikka käsissä on pieni vauva ja pää täynnä arkea tai vaihtoehtoisesti tyhjyyttä. Mutta sitten keksin hienon filosofian pehmustamaan tätä jaksamattomuutta: On tärkeä nauttia valmiista. Pysähtyä ja katsoa mitä on tullut tehtyä ja elää hetkessä. Sillä jos laukkaa prokkiksesta toiseen, käy vielä niin, ettei osaa muuten ollakaan. Sellaistakin on nähty, että talo myydään, kun on se on viimein valmis.

Vastaan nyt muutamaan kysymykseen, joita olemme kuulleet kevään aikana.

Laajennus on yhä tekeillä. Ensin kehuskelimme tekevämme tänä kesänä pohjatyöt. Sitten sekin ajatus kuivui, koska emme ole saaneet keskityttyä piirustuksiin. Tässä kohtaa heilautan lapsikorttia. Mutta nyt on taas intoa ja uskoa tulevaisuuteen ja paperit ovat pöydällä jälleen. Saan myös koko ajan lisää ideoita, mikä on hyvä ja huono.

Toinen UKK on, että mitä nyt juuri rakennamme. Kuten huomaatte, myös yleisö kaipaa tapahtumia! Vastaus kysymykseen on sauna ja vanha verstas. Vanha verstas on ollut rojulana uuden valmistuttua, ihan suotta. Nyt sitä on tyhjätty ja rakennettu hyllyjä. Kesken on yhä. Toinen entrauksen alla oleva asia on sauna. Tällä hetkellä se on vallan tyhjä ja peseydymme taivasalla. Mutta nämä molemmat ovat pientä pintaremonttia ja mukavaa iltapäiväpuhdetta lapsen päiväunien ajaksi.