Uusi vanha sauna

Lisää raportoimattomia asioita. Viime kesänä kun keräsimme voimia tämän kesän rakentamiseen, remontoimme saunan. Ongelmia oli mureneva lattia, halkeillut muuri sekä läpipalanut kiuas, läpilahot, irronneet, katkenneet tai kärventyneet lauteet. Kyllä, luit oikein, nämä kaikki. Koska olemme jo koko talven saunoneet tässä uudistuneessa pesulaitoksessa, on tunteet laimentuneet ja tyydyn vain luettelemaan mitä teimme. Tyytyväisiä olemme.

1. Lattiaan mikrosementti ja hengittävä lakka. Edes valmistaja ei kyennyt sanomaan kestääkö 3 mm:n mikrosementtikerros ulkosaunassa. Tästä kehkeytyi siis jälleen pintakäsittelykokeilu. Nyt on yksi talvi miltei takana ja näyttää olevan yhä lattiassa. En sukella käsittelyyn tarkemmin, tätä puuduttavaa videoa vahtasin ja silti oli haastava levitys. Materiaalia meni enemmän kuin luvattiin. Myös väri oli pettymys, mutta kelpaa.

2. Lauteet ovat haapaa kuten vanhatkin. Vanhat olivat ihanat tontunharmaat, mutta siinä kunnossa kuten edellä lueteltu. Käänsimme lauteet toisinpäin, koska vanhat olivat liian lähellä kiuasta. Saunamme on matala, joten edelleen varpaat ovat hieman liian alhaalla. Mies teki monenlaisia jakkarakokeita, joille nostaa jalat lämpiämään. Emme käsitelleet lauteita millään. 

3. Kiuas on precis samanlainen kuin vanha. Ostimme ajat sitten naulakauppamme konkurssipesästä.

4. Muuriseinässä oli ammottava aukko, joka rapattiin ja maalattiin uskollisella öljytemperalla. Se on ihanaa mattaa, joka toimii näemmä kosteissa tiloissakin. Sotkin saman kummallisen turkoosin sävyn noin neljästä eri pigmentistä. 

5. Vilpolassakin mylläsimme. Edellinen omistaja on tehnyt sinänsä kivan, mutta käytössä turhan avotakan. Moukaroimme sen mäelle ja tilalle tuli hieman varaava Porin Matti. (Tässä kohtaa kiitos appiukolle!) 

Se ei ole tyhmä joka pyytää

Vaiheita on jäänyt raportoimatta, mutta tiivistettynä: Rakennuslupa on saatu ja pankista on haettu laina. Teemme yhden tupakeittiön ja kylpyhuoneen kokoisen laajennuksen, jonka hinta tavoittelee pienen omakotitalon hintaa. Ulkopuolisten työmiesten tunnit on minimoitu, mutta joitain osa-alueita on pakko luovuttaa ammattilaisten käsiin. Se missä voi tiristää on materiaalit.

Jos olet matkustanut esim. Länsi-Afrikassa, tiedät miten kauppaa käydään. Palvelulle annetaan hinta, jota jumpataan siihen pisteeseen, että ostaja ja myyjä ovat, jos eivät iloiset, niin ainakin tyytyväiset. Tälläinen eteläpohjalainen julli ei osaa tuota peliä. Onkin ollut raskasta todeta, että rakennusmateriaalien hinnoittelu toimii hyvin länsiafrikkalaisesti. Jossain ohjekirjassa olikin, että omakotitaloa rakentavan tulisi keskittyä vain tavaran diilaamiseen ja jättää naulaaminen muille.

Urakoitsijat saavat materiaaleja halvemmalla kuin tavallinen yksilö. Mm. siksi talopaketti on halvempi kuin alusta asti itse tehty talo. Hämmästyttävä ammattikunta on välijätkät. Välijätkä hoitaa pelin. Kun soitat itse rautakauppaan, maksaa lauta 10 €. Kun välijätkä soittaa, se on 5 € ja hän myy sen sinulle 7€:lla. Välijätkä saa 2 € puhelusta, sinä voitat 3 €. Amazing. Niin, ja jos et soita rautakauppaan vaan haet vain hyllystä, se on 13€.

Budjettiexcelissämme on tällä hetkellä 97 riviä.  Puhelinlinjat käy kuumina.

Kansainvälinen vesipäivä

Tänään on kansainvälinen vesipäivä ja meillä porattiin porakaivo. Yksitoista ja puoli vuotta on kannettu sangolla vettä. Ämpäreitä on laskujeni mukaan ollut kolme, naruja enemmän. (Muistattehan edellisen vesikokeilun?)

Tänään on myös Vihtorin päivä. Vihtori oli tämän talon toinen isäntä, jonka kummittelua olen vuosien mittaan kuulostellut, mutta Vihtori on pysynyt vaiti. Tähän asti! Sillä surkeutta tänä pyhänä päivänä hieman ilmeni. Pora ei kaivautunut kuin 18 metrin syvyyteen, kun vesi jo pulppusi ulos. Mutta se oli kuravelliä. Olin kuvitellut, että ongelma olisi veden lymyily kalliin syvällä kallion uumenissa enkä arvannut tälläistä ongelmaa tulevan. Ihan varmasti Vihtorin tekosia.

Kuvassa kaivo, jota operoidaan nyt sitten jotenkin lähitulevaisuudessa. Luulit kai, että täällä jo losotellaan suihkussa. Ehei.