Etujuhannuskökkä – Hirsikerta paikoilleen

Juhannusta enteili hirsikertakökkä. Ennen vanhaan meille saapui sekalaisia ryhmiä ystäviä viettämään jussia. Viimeaikaiset keskikesät on juhlittu rakentamalla. Nyt paikalla oli kaksi isää sekä naapuri lompakkotaljoineen. Aiheena liimahirsien nosto kivijalan ja kellarin päälle. Pisimmät ovat kymmenmetrisiä mötiköitä, joita ei näillä alleilla liikutella.


Vanha talo on tietenkin hirsirunkoinen. Laajennus rakentuu pystytavarasta kahdesta syystä:
1. Hirsi on parhaimmillaan, kun seiniä on neljä. Laajennuksessa seiniä on kaksi vastakkaista, kun vanhan talon puoleinen jää pois ja pääty on lasia.
2. Kysyimme tarjouksia hirsitalotehtailta. Ketään ei kiinnostanut vastata.
Tosirakentaja olisi tietenkin raapinut hirret omasta metsästä, mutta huh huh.


Perheen puuseppä halusi edes johonkin puuliitoksia. Ankaran excelöinnin päätteeksi työnjohtaja antoi luvan ja onhan niissä tunnelmaa.


Myös säät ennustivat juhannusta. Ei lunta sentään tullut. Kätevät tekivät katoksen. Etualalla muurinpohja, jossa ammottaa ilmanvaihdolle jätetyt reiät.

Muurinperusta siltatekniikoin

Ystäväni hämmästeli miten osaan rakentaa talon. Salaisuus on hyvissä taustajoukoissa. Olen toki itsekin kiinnostunut aiheesta ja verrattaen orientoinut teknisiin asioihin, mutta missään nimessä en ymmärrä lujuuksista ja taipumista. Kun muurinpohjamme rakentuu omituisesti ilmaan, en se todellakaan ollut minä, joka tämän raudoituksen laski ja suunnitteli. Siitä kiitos isä-insinöörille!

Hektinen kuraämpäriralli ei tallentunut filmille, ainoastaan lopputulos:

Koska autoon jäi matskua, valoimme vielä ovipielen kiinnostavaan luonnonkiven ja Lecan kohtaamispisteeseen. Tätä valumuottia insinööri EI suunnitellut...

Kivijalka – tärkeä... noh, kivijalka

Aikaisemmin esitelty kellarikoppi saa kaverikseen luonnonkivijalan. Olemassaoleva talomme seisoo tälläisen päällä, joten on itsestäänselvyys, että tällä tyylillä rakennetaan. Rotvallinreunamaiset kuutiot ovat kuljetettu lähiseudun metsästä, minne niillä seissyt riihi oli imeytynyt ajat sitten. Saimme kivet peltovuokravaihtokaupassa, peukkua sille. Kivien asettelu ei ole vielä päätöksessä, justeeraus jatkuu, kun runkopuita asetellaan kiville. Tähän asti homma sujui kaivuriavusteisesti.

Kivien katselu tuottaa puhdasta onnea.

(Kuvassa näkyy myös raportoimatonta maastoa: singelin kippausta, finnfoamin kiinnitystä, pihan kaivuuta, kallioiden esiinharjausta, sadevesi- ja salaojaputkien asettelua, sähköjen vientiä ja tuontia, jne. Rakentamisesta 50% on äkkinäisiä lisähommia, joita asuntomessuesitteissä mainita.)