Toisena päivänä omistauduttiin ovelle ja jatkettiin katon kanssa. Nykyinen kulku käy perinteisistä ladonovista, jotka jäävät mataliksi, kun kattoa ja lattia eristetään. Niinpä päädyimme tekemään kokonaan uusia järjestelyjä, jotka ilmenevät alla. Kaksi vanhaa ladonoviparia vaihtuu yhteen uuteen parioveen.
Erityisen edullisesti saatu uusi ovi oli normaalia korkeampi. Ongelma oli, että rakenteen poikkihirsi olisi pitänyt sahata poikki ja rakentaa uutta tukea. Näin ollen päädyttiin lyhentämään ovea. Merkillistä, että tikkuista jonkun muinoin rakentamaa hirttä on matalampi kynnys sahata kuin tehdasvalmisteista kiiltävää ovea! Mutta puuta sekin on ja sahattavissa ja liimailtavissa. Niinpä lato sai juuri oikean korkuisen oven ja näyttää kuin uudelta rakennukselta!
Kertoilen tässä niin kuin olisin itse paljonkin tehnyt. Tosiasiassa päätehtäväni oli huolehtia talkooväen ruokahuollosta ja siitä, että virvoittavia taukoja pidetään säännöllisesti. Ne kun ovat jaksamisen salaisuus. Reppana uskollinen grillintapainen toimi kesäkeittiönä, kun ilmojakin piteli.
