Silikoonasin verstaan uudet ikkunat ulkopuolta kiinni ja tiiviiksi ja kaduin välittömästi. Rakenne on poikkeuksellinen ja vaati silikonihommalta myös erikoisuuksia. Tuloksena oli rumuutta. Mutta eletään nyt niiden kanssa ja ehkä tunnelma kohenee, kun saadaan listat paikoilleen. En tosiaankaan laita kuvaa.
Puhdistauduin karmeasta kokemuksesta kunnostamalla vanhoja akkunoina. Verstaalle tulee vielä yksi ikkuna ja päätimme käyttää siihen talon vanhoja ikkunoita, koska samalla sivulla hirsihuoneen puolella on vastaava vanha ruutu. Täten samaan tilaan tulee omituisesti kahdensorttisia klaseja, mutta parempi sekin kuin että ulospäin olisi kirjavuutta. Taloon on vaihdettu ikkunat 90-luvulla ja vanhat on viisaasti säästetty. Aloitin rapsuttelun, josta seikkaperäinen selotus myöhemmin.
Sitten vilkaisin työmaalta tuvan suuntaan ja kääk. Perehdyttyäni ikkunarakenteiden syihin ja seurauksiin, hoksasin että tuvan uudet ikkunat on vailla tippalistaa ja vesi lörisee suoraan vuorilautaa pitkin seinän sisään. Olemme toki aikaisemminkin havainneet tämän ja katselleet tilannetta vuokralaisen välinpitämättömyydellä, mutta tämän kirjan ja käytännöstä saadun kokemuksen myötä asia oikein iskostui. Listaa kehiin ensi tilassa!
(Alakuvan loppukevennyt on kuistin ikkuna, joka vaatii järeämpiä toimia kuin pelkkää listaa.)
