Mikä tuo nökönen keskellä kuvaa on? No sehän on meidän porakaivo. Luettuasi edellisen vesipostauksen, luulit kai, että viimeistään nyt täällä losotellaan suihkussa. Ehei edelleenkään. Koska asia on monimutkainen, listaan kuulumisia taas niin kuin olen ymmärtänyt.
1. Maaliskuussa ensimmäinen poraus 18 metriin. Vettä tulee, mutta se on savista ja rautaista.
2. Puhdistus pumppu huutaa muutamia päiviä. Vesi puhdistuu ulkoisesti, mutta on erittäin rautaista. Kalliomme kostaa meille (louhinnan) olemalla säleinen, jolloin pora on osunut savisuoneen.
3. Huhtikuussa porausta jatketaan. Huono kohta 18 metrissä ohitetaan teräputkilla. Seuraava vesisuoni tulee 81 metrissä. Vesi kirkastuu silmissä toisin kuin viimeksi. Hyvä merkki.
4. Taas puhdistuspumpataan. Vesi näyttää kirkkaalta, mutta on edelleen jonkin verran rautaista.
5. Koska vesi menee pienimmästäkin raosta, on normaalia, ettei teräsputki estä vettä valumasta. Aikaisempi suoni siis vuotaa huonoa vettä alas 81 metriin, jolloin esteitä pitää lisätä. Nyt kaivoon survotaan tiivisterengas (tai joku sellainen), joka paisuu siellä päiviä.
6. Puhdistuspumppaus jälleen. Tässä kohtaa olemme. Kaikki keinot on nyt käytetty, joten nyt vain toivotaan.
