
Hiontamölyssä oli hyvä hiljentyä pohtimaan pintakäsittelyä. Verstailla nähdään paksua vaaleanharmaata maalikerrosta, joka on kastuessaan kuin luistinrata ja muutenkin liian plastiikki meidän makuun. Kouluni oli vanhassa tehdastilassa ja täpsöttelin neljä vuotta ihanalla peilimäisellä patinabetonilla, mutta sellaista ei meidän pumppuvellivalusta saa tekemälläkään. Olimme ajatelleet silikaattipölynsidonta-aineen kippaamista lattiaan, mutta mutta... Nyt voitolla on ajatus mustahkosta rutkasti lantratusta epoksista, jolla niin ikään saataisiin hengitystä lattiaan. Kuvitelkaa siis alla oleva kuva negatiivina, seinät vaaleiksi ja lattia tummaksi. (Tiedän, ihanin tuo olisi noin, nimenomaan noilla seinillä. Mutta käyttökelvoton muuhun kuin latotanssikäyttöön.)